Warning: array_rand(): Second argument has to be between 1 and the number of elements in the array in /var/www/lendemaindeveille/data/www/whspr.me/wp-content/plugins/oc-link-indexer/indexer.php on line 47
Warning: Invalid argument supplied for foreach() in /var/www/lendemaindeveille/data/www/whspr.me/wp-content/plugins/oc-link-indexer/indexer.php on line 80
Jos on yksi elokuva, joka sisältää B-Movie-jännitystä, mustaa komediaa, 1960-luvun Motown-ääniä ja rakkautta puutarhanhoitoon, se on “Little Shop of Horrors”. Vaikka vuoden 1986 elokuva, jonka on ohjannut Frank Oz ja jonka pääosassa Rick Moranis on sankarimme Seymour, on suosituin versio olemassa olevasta, ja hyvästä syystä se on itse asiassa mukautus vuoden 1982 off-Broadway-musikaalista, joka itsessään on mukautus 1960 -elokuva “Kauhujen pikkukauppa”. Kuten sanonta kuuluu, kolmas kerta on viehätys.
Ozin elokuva kunnioittaa sitä edeltäneitä B-elokuvia, sillä kukkakauppias Seymour löytää kauniin työtoverinsa Audreyn ja löytää salaperäisen kasvin auringonpimennyksen jälkeen. Haluakseen tehdä vaikutuksen Audreyhin hän nimeää kasvin luovasti Audrey II: ksi. Seymourin kaikista ponnisteluista huolimatta kasvi kuihtuu kuitenkin hitaasti. Leikattuaan sormensa yhden yön Audrey II: n piikkeihin Seymour tajuaa, että ainoa asia, joka voi pitää kasvin hengissä, on veri, ja kun kasvi jatkaa kasvuaan, hän tarvitsee paljon sitä. Audrey II: n tuoman kuuluisuuden ja omaisuuden ansiosta Seymour on valmis tekemään kaikkensa pitääkseen hänet hengissä, eli kunnes maailman kohtalo on vaarassa.
Ääniraita vain lisää tarinaa ja kiteyttää 1960 -luvun ympäristön kunnioittamalla Motown -ääntä ja tyttöryhmiä, kuten The Supremes. Klassisia kappaleita ja teatterilapsen karaoke -katkelmia ovat mm. “Suddenly Seymour”, “Somewhere It’s Green” ja “Mean Green Mother from Outer Space”, alkuperäinen kappale, joka on kirjoitettu elokuvalle ja ensimmäinen kappale, joka on ehdolla Oscar -palkinnolle, joka sisältää kiroilua.
Tekniset saavutukset ovat vaikuttavia, sillä Audrey II: n kasvua näytetään elokuvan aikana useilla nukkeilla, jotka ulottuvat yksinkertaisesta käsinukesta potissa massiiviseen 13-jalkaisiin nukkeihin, joissa on paksut viiniköynnökset ja silmut, jotka kääntävät näyttelijät vertailussa ja vaativat 60 nukketeatteria herättää henkiin. Tuotantotiimit yrittivät tehdä käytännön vaikutuksia tästä maailmasta, ja se vain lisää näiden hahmojen korkeita panoksia.
Hahmot ovat kuitenkin tärkein piirre, koska yleisö liittyy helposti Seymourin ja Audreyn kohtaamiin kamppailuihin, kun he kaipaavat laidunmaita, jotka ovat vihreämpiä kuin he kutsuvat kotiin. Kuitenkin elokuvan konna Audrey II varastaa esityksen ja saa meidät melkein tukemaan häntä menestymään. Tarkoitan, kuka ei voisi rakastaa epämiellyttävää, bassorekisteriä, vieraaa kasvia, joka ruokkii ihmisiä? Hänen ikoninen lausuntonsa “Feed Me” on saanut oman elämänsä, jopa Dallas Cowboys Ezekiel Elliotin vatsassa.
Kuten kaikki kultti -klassikot, fanit osoittavat rakkauttaan elokuvaa kohtaan hankkimalla Audrey II: t, jotka vaihtelevat ihastuttavista uhkaaviin ja eri tyyleihin. Olemme koonneet joitain parhaista tatuoinneista “Little Shop of Horrors”, jotka voisimme löytää osoittaaksemme rakkautemme tätä klassista leiriytyvää kauhumusiikkia kohtaan.